Pinkkiä palmikkoa

Enhän voinut jättää veljentyttöä vaille viillahaalareita, kun kummipojallekin tein. Neuloin pinkkiä palmikkoa tyttöä lämmittämään.



Malli:Tytön palmikkohaalari, Moda 3/2011
Lanka:Drops Karisma, 400 grammaa
Puikot:3mm, 4mm



Nämä haalarit ovat päässeet jo käyttöön ja olivat kovin pidetyt. Näitä oli mukava neuloa, letittyvää palmikkoa en ollut ennen tehnyt ja muutaman toiston jälkeen se jäi mieleen hyvin. Ohje oli muutenkin todella selkeä ja helppo seurata. Ja kerrankin sain vetoketjun paikalleen ensimmäisellä yrittämällä. Ensi kerralla voisi koittaa ommella vetoketjun villapaitaa, ei aina pelkkiä nappeja.

Neuloin myös samanlaisen pipon kuin kummipojalle.



Lankana tässä oli Cascaden 220 Heathers. Ihanaa lankaa monissa väreissä. Tästä on tehtävä taas kohta jotain lisää.

Toiset tuplat

Mikon sukuun syntyi muutama viikko sitten ihanaiset kaksostytöt. Minä olin hieman ennakoinut tulevaa ja virkkasin tytöille omat peitot. Malliksi valikoitui tuttu peittomalli.







Lankana käytin jälleen Dropsin Karismaa, se on mielestäni hyvä lanka varsinkin näihin peittoihin. Lämmin ja pehmeä, värejä löytyy useita. Tätä mallia on kyllä mukava virkata ja pinnasta tulee tiivistä, ei mene tuulikaan helposti läpi. Muuten virkkasin samat värit samaan järjestykseen, mutta reunat huolittelin eri värisillä kiinteillä silmukoilla.

Samaan pakettiin sujahti myös kaksivuotiaalle isosiskolle jotain pehmeää.







Näihin sympaattisiin eläinhahmoihin löytyy mallit täältä. Näitä oli melko hauska suunnitella ja ommella, ei varmasti jää tähän ainoaan kertaan. Näistä kyllä huomaa, että olin ensimmäistä kertaa liikkeellä lelujen maailmassa, jälki on toisinaan vähän sinnepäin, mutta olen lopputulokseen silti enemmän kuin tyytyväinen. Seuraavalla kerralla tietääkin jo paremmin, mitä ongelmia välttää ja kuinka edetä eteenpäin.

Muistin myös perheen äitiä, Mikon siskoa, ja tämän miestä.



Perheen äidille valmitui tutulla Ishbel-mallilla huivi. Näitä pitää ehkä neuloa vielä yksi, ihan itselleni omaksi. Malli kun on juuri sopivan kokoinen kaulaan kietaistavaksi. Lankan tässä oli upea Hopeasäikeen peruslanka, en voi kuin suositella. Värit oli mitä kauneimmat ja kaupan palvelu erinomaista.

Ja perheen isälle valmistui myssy, jollaista minulta taidettiin toivoa lähemmäs vuosi sitten.



Mallina oli Jared Floodin Habitat. Voi kun kaikki ohjeet olisivat yhtä selkeästi kirjoitettuja, sen avulla pipo valmistui kuin hujauksessa.

Villaa ylle

Syksy etenee kovaa vauhtia ja ulkona ilmat vain viilenevät. Neuloin tulevan talven kylmyyttä vastaan kummipojalle villahaalarin.



Kävi ilmi, että yli yksi vuotiaat eivät käytä villahaalareita, mikäli ohjeiden tekijöitä on uskominen. Tässä piti siis hieman soveltaa. Saattaa olla, että vartalo-osa jäi hieman liian lyhyeksi, mutta eiköhän sen pidentämiseen löydy muutama kikka tarpeen vaatiessa. Gjestalin Maijaa tähän haalariin upposi lähemmän 400 grammaa.

Neuloin myös uuden pipon. Väri on sen verran voimakas, että pojan kyllä erottaa kauempaakin.



Malli:Bobbles
Puikot:3,5mm
Lanka:Handun BFL-villalanka

Malli tässä pipossa on sen verran veikeä, että näitä saattaa valmistua muutama enemmänkin lapsille.

Tuplat

Sisko ja veli täyttivät vuosia. Kummallekin neuloin.



Siskolle valmistui toivottu neulepaita kesän Modasta. Lankana oli Dropsin Kid-Silk. Voin sanoa, että tämän puseron neuloin puhtaasti sisarrakkauden voimalla. Mohair on yksi inhokeistani, neuloessa ne pölisee, haituvia löytyy kaikkialta ja purkaminen on suht mahdotonta. Ja kävi myös selväksi, että kissamme rakastaa mohairia. Lankakeriä piti puskea, neuleen unohtuessa sohvalle kissa juoksi makaamaan sen päälle ja lopulta yksi jämäkerä löytyi kiipeilytelineen tasolta, siellä kissa koisasi siihen nojaille.



Mutta sisko piti myös lahjastaan. Minusta parasta tässä olivat nuo hihat ja alareuna. Pitää muistaa niiden malli myöhemminkin.



Veljelle valmistui toiveena olleet lapaset joissa on huppu, jotta sormet pääsevät vapauteen. Nämäkin neuloin puhtaasti rakkaudesta, ohjetta ei ollut, menin neuloen ja purkaen eteenpäin ja sormien päättely kävi askartelusta. Mutta hyvät olivat lopulta.



Neuloin veljelle myös pipon ja se olikin mukavaa neulottavaa. Malli on sama kuin minkä neuloin Mikollekin. Välistä mietityttää, että miten tälläiset yksinkertaisimmat asiat ovatkin niitä parhaita ja miten sitä ei aina ihan tajua.



Nyt puikoille onkin pikkuhiljaa siirtyneet joululahjat. Saattaa olla, että joulu pääsee taas kerran yllättämään neulojan.

Mikolle

Meiltä kotoa löytyy eräs onnekas henkilö, joka pääsee osalliseksi neuleharrastukseen lieveilmiöineen. Hermojen menetys purku-urakan edessä, langat sisustuselementtinä, hyssyttely silmukoita laskiessa, yömajoitus lattialla, kun sänkyyn on pistetty huivi pingottumaan hieman liian myöhään illalla, puikot pystyssä sohvan kulmassa, kaikki on hänelle tuttua.



Malli:Émilen
Lanka:Cascade 220 wool ja Heathers
Puikot:4mm;4,5mm



Neule valmistui mutkitta, mitä nyt lanka loppui kesken, huppu piti kertaalleen purkaa, hihoja varten piti opetella luuppaamaan, kun oikean koon sukkapuikot olivat kadoksissa, neule alkoi loppuamyöten painamaa liikaa, lämmitti helteillä sylissä ja vetoketju piti ommella kolmesti. Olen melko varma, että osa turhautumisesta purkautui kotona.



Mikolle valmistui villapaita toiveväreissä. Mallia etsiessä huomasin, kuinka vähän miehille on neulemalleja. Ja kuinka moni malli on selkeästi suunnattu vanhoille papoille, tehty paksuakin paksummasta langasta tai ihan vaan susirumia.



Jotta neulerauha kotona säilyisi, neuloin Mikolle vielä uuden pipon. Tai kaksi uutta, pipo on käännettävä. Kuvista huomaa, että se on jo ehtinyt olla ahkerassa käytössä.



Malli:Christopher
Lanka:Cascade 220 wool ja heathers
Puikot:4,5mm



Malli on mitä mainioin, pelkkää suoraa putkea muutaminen kavennuksineen ja lisäyksineen. Ja mikä parasta, tämän pipon saa neulottua yhden illan aikana, sellaisen, jona talouden sijaiskärsijä on töissä.

Yksvee

Ihana kummipoika täytti vuoden ja sai minulta pehmeän paketin.



Kummipoika kuulemma kaipasi hupullista villatakkia. Pienen ohjeselailun jälkeen sain todeta, että hupullisten takkien ohjeita ei oikein ollut ja nekin mitä löysin, oli tehty paksusta langasta tai rumalla mallilla. Heräsi ajatus, kuinka vaikeaa voi nyt olla yhden hupullisen villatakin teko ilman ohjeita. Noh, ei onneksi kovin. Isututetut hihat onnistuivat, hupusta tuli passeli ja koko osui muutenkin nappiin. Kertaakaan ei tarvinnut purkaa. Langaksi valikoitui (uuden suosikkimerkkini) BC Garnin Semillo Fino. Kolmosen puikoilla tähän takkiin meni vähän yli kolme kerää lankaa.



Eiköhän tämä lämmitä yksivuotiasta kiitäjää syksyn saapuessa.

Onnea lämmöllä toivoen

Hyvä ystäväni ja entinen asuintoverini meni viikonloppuna naimisiin. Kesällä iski pieni tuskainen ahdistus, mitä lahjaksi? Selvää oli, että jotain on tehtävä itse. Lopulta muistin, että onhan meillä hääparin kanssa yhteisiä ystäviä, joilla langat pysyy käsissä. Apuun riensi kaaso, Teikku.



Malli:Babette Blanket
Lanka:Cascade 220 wool, Cascade 220 heathers, yhteensä ~2kg
Koukku:4,5mm


Pistimme Teikun kanssa työmäärän puoliksi, kumpikin tarttui koukkuun ja alkoi virkkaamaan omia palasiaan. Työmäärä vaikutti alkuun suurelta, lankaa oli monta vyyhtiä ja paloja useaa eri kokoa.



Mutta lopulta palaset veivät mennessää, jostain syystä virkkaaminen kuuluu lomaan. Peitto valmistui melko tuskattomasti ja lomalla ehti tehdä vähän muutakin. Tämä oli hauska projekti tehdä Teikun kanssa kahdestaan, peitossa näkyy selvästi kummankin kädenjälki. Ja mikä tärkeintä, tämän peiton alle mahtuu kyllä kaksi lämmittelemään.



Muistin vielä morsianta erikseen neulomalla huivin. Tämän oli tarkoitus lämmittää häissä illan tullen, mutta myös tulevassa opiskeluvaihdossa maailman toisella puolen.



Malli:Aeolian Shawl, Knitty
Lanka:BC Garn, Silkbloom Fino, 150 grammaa
Puikot:4mm

Silkbloom Finoa on ehkä pakko tulevaisuudessa kutoa (paljon) lisää. Merinon(55%) ja silkin(45%) yhdistelmä oli pehmeä ja kiiltävä, aivan täydellinen tähän huiviin.