Melkein talvitakki

Terveisiä mökiltä Lylystä!
Päätin ennen joulua, että teen itselleni takin talven tuiskuihin. Ostin kankaat marraskuussa, kaavat sain leikattua joulun jälkeen, ompelemaan pääsin tammikuun puolivälissä ja valmista tuli nyt.



Löysin Eurokankaasta täydellisen kankaan sisustuspuolelta, se sopi hyvin tulevaan takkiin.
Työhön tuli muutama mutka matkaan. Ensinnäkin olin hukannut puolet takin kaavoista. Selän kaavat sovelsin omasta päästä, mallaten edellisestä takista. Ensin suunnittelin takista vähän pidempää, mutta kikkailtuani kaavojen kanssa aikani, huomasin leikanneeni puolet palasista liian lyhyiksi. Koko takki meni pitkäksi aikaa telakalle. Helmikuussa ompelin uudella innolla, leikkasin kaikki palaset saman mittaisiksi ja annoin mennä vaan. Sitten tuli ongelmia vetoketjun kanssa, se ei vaan istunut paikalleen ja hylkäsin takin uudestaan.
Viimein tällä viikolla tajusin, että takista tulee mitä täydellisin kevättakki. Siinä ei lyhyys haittaa ja takissa on kuitenkin kevyt toppavuori joka lämmittää tarpeeksi. Kaksi iltaa ja takki oli viimein valmis.



Seuraavan kerran kun lähden ompelemaan jotain isompaa niin leikkaan kaavat huolella. Ja katson, että minulla on kunnon kaavat mitä leikata. En jätä työtä kesken moneksi kuukaudeksi. Tarkistan, että saumat menee suoraan.
Takista tuli kuitenkin ihana.



Pitäisi ommella useammin.

Paukkarit

Tänä talvena huomasin, että minulla on huutava pula polvisukista, varsinkin ohuista sellaisista. Vuosi sitten törmäsin Knittyssä täydelliseen ohjeeseen, tiesin että sen ohjeen sukat oli pakko kutoa. Kaksi viikkoa sitten aloitin ja tässä on tulos.



Malli:Clessidra
Lanka:Regia Silk 4-ply, 155 grammaa
Puikot:2,25mm

Pienillä puikoilla kutoessa meinasi usko loppua hetkittäin. Kerran jouduin purkamaan yli 10 senttiä toisesta sukasta kun olin kiepsauttanut palmikot väärin. Ei sitä olisi kai kukaan huomannut mutta itse en olisi muuta nähnytkään valmiissa sukassa.



Nämä on ihan täydelliset, tälläisiä lisää ja paljon! Ainut miinus näissä sukissa on se etten millään raaskisi tunkea näitä farkkujen sisään. Onneksi kohta alkaa olla hamekelit taas.

2/5

Minähän päätin neuloa itselleni enemmän. Mutta ensin neuloin veljelle yhdet lapaset.



Lankana Noron Silk Gardenia ja 7 veljestä, joululahjapipon jämistä. 3,5mm puikot, 44 silmukkaa aloituksessa, peruslapaset.

Sitten vuorossa oli sisko jolla oli akuutti tarve säärystimille.



Yhteensä 88 senttiä yksi oikein, yksi nurin ribbiä, 52 silmukkaa, 3,5 mm puikot ja vähän yli 100 grammaa 7 veljestä. Ensimmäinen säärystin valmistui illassa, toisessa meni vähän yli viikko.

Mikkokaan ei pitänyt unohtaa.



39 silmukkaa, 200 grammaa Noron Silk Gardenia ja ribbiä. Tuloksena kiva kaulahuivi. Kaikki alkoi siitä kun tein itselleni huivia ja Mikko vihjaili, että voisi haluta itselleen samanlaisen.

Mutta se oma huivi.







Siitä tuli ihana. Se on iso ja lämmin. Se on ollut käytössä joka päivä. Sillä on kaverina paras uusi pipo.



Mallina on tuttu Odessa, omin muutoksin. Tein alkuun 10 silmukkaa lisää ja joustinneuleen jälkeen lisäsin vielä 20 silmukkaa, pituutta jatkoin reippaasti. Sopii omaan nuppiin täydellisesti. Lankana oli ihanan pehmeä Handmaiden Fine Yarnin Casbah Sock jonka sain ystävältä joululahjaksi. Päätin heti, että langasta tulee Odessa, valkoiset helmet oikein hohtavat sinisen eri sävyjen kanssa.

Palmikot

Vihdoin jotain valmista. Alkuvuosi on neulerintamalla tuntunut piinallisen pitkälle, vaikka kuinka on kutonut niin tulosta ei ole tullut. Nyt viimein, iso työ pois puikoilta.



Malli:Dropsin palmikkotakki
Lanka:Drops Alaska, 850 grammaa
Puikot:5mm;5,5mm

Tämä takki valmistui pyynnöstä, alati palelevalle ystävälleni. Kaupoista ei ollut löytynyt sopivaa villatakkia etsinnöistä huolimatta niin minä astuin puikkoineni apuun.



Takkia oli ilo neuloa, sattui ihmeiden ihme, opin palmikkokuvion ulkoa. Ja Alaska lankana oli taas ihanan tuntuista. Ainoana miinuksena pieni keräkoko, valmis työ oli yhtä langanpäätä. Fiksu ihminen olisi kait päätellyt vähän puolivälissäkin, mutta enhän minä malttanut.



Ihanat puunapit löytyivät Hakaniemen hallista, kevyet napit sopivat hyvin vähän raskaan neuleen rinnalle.
Minä neulon todella paljon kaikille muille, pyynnöstä ja lahjaksi. Vaikka mukavaa sekin on, olen päättänyt, että tänä vuonna neulon paljon enemmän itselleni. Ja sitä voisinkin mennä tekemään, nyt heti.

Vikat

Viime vuoden viimeiset työt. Viimein.



Tämä villatakki valmistui kummisedälleni 60-vuotis- ja joululahjaksi. Lankana Nalle ja malli Novitan kesän 2008 lehdestä. Muokkasin hieman mallia ja tein kaksiväristä neuletta vain etupuolelle ja jätin selän yksiväriseksi.



Tämä villatakki oli todellinen työvoitto. Vasen nappilista taisi olla ainut osa koko takissa mitä en joutunut kertaalleen purkamaan. Mutta kannatti jaksaa tehdä, kummi on ollut kovin tyytyväinen lahjaansa.

Äitiä ja isää muistin jouluna kanssa isommilla lahjoilla. Kumpikin sai villatakit.



Äidin takki valmistui täysin omalla ohjeella. Aloitin niskasta ja neuloin pyörönä alaspäin, ensimmäistä kertaa steekkasin neuleen.



Äiti oli toivonut, että joskus tekisin hänelle värikkään villatakin langanlopuista mitä minulle jää. Päätin kuitenkin ostaa tähän takkiin ihan omat langat. Vähän heitti vaan arviot langankulutuksesta yläkanttiin ja kaikkia värejä jäi yhdet kerät vielä jäljelle. Lankana tässä on Maija joten eiköhän niistä jotain keksi. Samaa sarjaa olevat raitasukat kenties....




Isälle valmistui palmikkotakki seiskaveikasta, ohje löytyy Novitan syksyn 2008 lehdestä.



Ohje tähän oli todella selkeä ja hyvä, lisäsin kaulukseen vain pituutta ja vaihdoin napit vetoketjuun. Takkia oli muutenkin mukava neuloa, kuvio jäi mieleen hetkessä ja pintaneule oli sen verran vaihtelevaa että mielenkiinto pysyi yllä koko takin ajan.

Sarjatuotantoa

Jouluna piti muistaa ystäviä pehmeillä paketeilla. Kuinkas muutenkaan.







Mallina Revontuli, lankana Evillan Artyarn 8/2. Malli on aivan ihana, langan värit tulevat hyvin esiin. Ja viimeisen huivin kohdalla ei tarvinnut ohjeeseen vilkaista, edes aloituksessa.



Veljen pakettiin livahti pipo 7 Veljestä ja Noron silk gardenista. Mallina tuttu ja turvallinen Turn a square.



Siskolle valmistui Ishbel Araucania Ranco Solidista. Huivista tuli ihanan kevyt, juuri sopiva kääräistäväksi töissä kaulaan tai keväällä takin kera käytettäväksi.



Sisko olikin ollut kamalan kiltti tänä vuonna. Pakettiin pääsi myös useasti toivotut unisukat.





Malliksi valikoitu jo tuttu Kalajoki. Lankana käytin Colinetten Jitterbugia, ihanan pehmoista kotisukkiin. Tämä päästi muuten ihan kamalasti väriä, neulomisen jälkeen kädet oli sinisenä ja myös puiset puikot saivat uutta väriä pintaan.



Ystävälle valmistui bolero Novitan Luxus Cloudista. Lankaa kului aivan tasan viisi kerää, hihoista tuli minulle vähän lyhyet, mutta lahjan saajalle varmaan aika passelit. Ohjeesta poiketen kavensin hihoja joka 12.kerros kahden silmukan verran.



Kuvausassistentti hyväksyi kaikki neuleet vaikka vasta viimeiseen kuvaan pääsi livahtamaan.

Neulomista on siis riittänyt koko syksyn. Eikä tässä edes vielä kaikki...

Peitto pienelle

Tehtyäni sisaruksilleni peitot, vannoin itsekseni, että yhtään peitettä en ainakaan vuoteen tee. Toisin kävi.





Malli:Skipping Stones Afgan
Lanka:Novita Puro, 453 grammaa, Novita 7 veljestä 384 grammaa
Koukku:4,5mm

Mikon sisko sai pienen tytön ja tämä peite lähti pohjoiseen lämmittämään uutta tulokasta. Hexagonien jälkeen tämän peiton teko oli yhtä iloa. Palaset olivat suuria eikä väriä tarvinnut vaihtaa jokaisella kierroksella. Ja onneksi pieni ihminen ei kaipaa kovin suurta peittoa.
Ja niin joo, tästä tuli niin kiva että haluisin tehdä itselleni samanlaisen, vähän isomman.



Uudelle äidille valmistui pipo, mikäs muukaan kuin Odessa.



Ja myös, haluisin tehdä itselleni toisen Odessan. Ehkä sitten joulun jälkeen :)